Psalmeja särkyneelle

Psalmi 61: 2-4

Kuule, Jumala, minun huutoni, huomaa minun rukoukseni.

Maan ääristä minä sinua huudan, kun sydämeni nääntyy.

Saata minut kalliolle, joka on minulle liian korkea.
Sillä sinä olet minun turvapaikkani.

Psalmi 51: 3-14, 17, 19 
Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden; pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni.
Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni.
Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi;

mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi.
Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.
Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.
Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin.
Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet.
Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.
Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.
Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.
Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.
Herra, avaa minun huuleni, että minun suuni julistaisi sinun kiitostasi.
Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.

Psalmi 130

Matkalaulu. Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.

Herra, kuule minun ääneni. Tarkatkoot sinun korvasi minun rukousteni ääntä.

Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?

Mutta sinun tykönäsi on anteeksiantamus, että sinua peljättäisiin.

Minä odotan Herraa, minun sieluni odottaa, ja minä panen toivoni hänen sanaansa.

Sillä Herran tykönä on armo, runsas lunastus hänen tykönänsä.

Psalmi 103: 8-12

Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa.

Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti.

Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan.

Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.

Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.

Psalmi 34

Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.

Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.

Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.

Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!

Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.

Psalmi 42
Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala.

Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa. Milloin saan minä tulla Jumalan kasvojen eteen?

Kyyneleeni ovat minun ruokani päivin ja öin, kun minulle joka päivä sanotaan: "Missä on sinun Jumalasi?"

Näitä minä muistelen ja vuodatan sydämeni: minä kuljin väentungoksessa, astuin sen kanssa Jumalan huoneeseen riemun ja kiitoksen raikuessa juhlivasta joukosta.

Miksi murehdit, minun sieluni, ja olet minussa niin levoton?

Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan häntä kiittää hänen kasvojensa avusta.

Psalmi 40

Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli minun huutoni.

Ja hän nosti minut ylös turmion kuopasta, lokaisesta liejusta, ja asetti minun jalkani kalliolle, hän vahvisti minun askeleeni.

Hän antoi minun suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme.

Iloitkoot ja riemuitkoot sinussa kaikki, jotka sinua etsivät; ne, jotka sinun autuuttasi rakastavat, sanokoot aina: "Ylistetty olkoon Herra!"

Minä olen kurja ja köyhä, mutta Herra pitää minusta huolen. Sinä olet minun apuni ja pelastajani; minun Jumalani, älä viivy.

Psalmi 32

Autuas se, jonka rikokset ovat anteeksi annetut, jonka synti on peitetty!

Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojansa ja jonka hengessä ei ole vilppiä!

Kun minä siitä vaikenin, riutuivat minun luuni jokapäiväisestä valituksestani.

Sillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana minun päälläni; minun nesteeni kuivui niinkuin kesän helteessä. Sela.

Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", 
ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani.


Psalmi 27

Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä pelkään!

Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen!

Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän:

että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani,

katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä.

Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä,

hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle.

Herra, kuule minun ääneni, kun minä huudan, armahda minua ja vastaa minulle.

Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: "Etsikää minun kasvojani". Herra, minä etsin sinun kasvojasi.

Älä kätke minulta kasvojasi, älä työnnä vihassa pois palvelijaasi.

Sinä olet minun apuni, älä minua jätä, älä minua hylkää, pelastukseni Jumala.

Mutta minä totisesti uskon näkeväni Herran hyvyyden elävien maassa.
Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa.

Psalmi 30

Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut.

Veisatkaa kiitosta Herralle, te hänen hurskaansa, ylistäkää hänen pyhää nimeänsä.

Sillä silmänräpäyksen kestää hänen vihansa, eliniän hänen armonsa; ehtoolla on itku vieraana, mutta aamulla ilo.

Minä sanoin menestykseni päivinä: "En minä ikinä horju".

-- Mutta kun sinä kätkit kasvosi, niin minä peljästyin.

Sinua, Herra, minä huusin ja Herraa minä rukoilin:

”--Kuule, Herra, ja armahda minua, Herra, ole minun auttajani."

Sinä muutit minun murheeni ilokarkeloksi, sinä riisuit minun surupukuni ja vyötit minut riemulla,

että minun sieluni veisaisi sinulle kiitosta, eikä vaikenisi. 
Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän iankaikkisesti.

Psalmi 107

Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta

ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.

He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.

Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.

Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.

Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.

Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.

He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,

koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.

Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.

Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.

Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.

Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.

He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.

Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.

Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.

Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.

Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.

He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.

He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.

Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.

He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.

He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.

Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.

Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.

He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.

Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.

Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,

hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.

Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.

Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.

Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.

Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.

Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,

niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,

hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.

Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.

Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.