Hiljaa muuttaa vuodet kulkuaan

Hiljaa muuttaa vuodet kulkuaan
Ei ole veljeksiä ne, ehkä serkuksia vaan
Kuin käsiala ne ajan mittaan muotoutuu
kirjain kirjaimelta - tasaisemmaksi kai
Välillä kyllä jokin sana kääntyy väärin päin
ja joskus tuntuu, että jonkin rivin yli hypättiin
Päätöskappale on vielä kirjoittamatta
Johtakoon Jumala kynän kulkua
viimeiseen pisteeseen
ja sen yli 


Onnea uuteen vuoteen Vapahtajamme hellässä huolenpidossa!

Rakkaudella, 
Outi    
 

Joulun ihme

Päivän Sana 25. joulukuuta 2012 "Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas." Jes. 9: 6

Jouluyötä kohti

Tänä vuonna olemme astelleet kohti joulua monellakin lailla eri tavoin kuin aikaisempina vuosina. Tietysti jouluvalmisteluihin on taaskin kuulunut niin joulukoristeiden, korttien kuin pipareidenkin tekoa, joulukalenterin luukkujen avaamista, lahjatoiveiden miettimistä ja joulusiivousta. Suurin osa valmisteluista vain jäi aivan viime tinkaan, koska jouduin opiskelujeni vuoksi olemaan niin paljon pois kotoa ennen joululomaakin. Toisaalta vietämme ensimmäistä kertaa omaa perhejoulua, joten puuhaakin on ollut runsaammin. Kaiken lisäksi olemme juuri ennen joulunpyhiä sairastuneet yksi kerrallaan, joten on ollut pakko hidastaa vauhtia ja hiljentyä.

Odotettua, perheemme näköistä joulua valmistellessa olemme päässeet puhumaan aikaisempaa vapaammin myös joulun sanomasta. Haastavat vuodet jättivät jälkensä: ne hitsasivat perheemme tiiviimmin yhteen, ja toisaalta myös tiiviimmin kiinni Raamatun sanaan. On valtavan suuri lahja, että voimme nykyisin koko perheen kanssa yhdessä lukea Raamattua ja ottaa vastaan niitä suuria lahjoja, joita Jumala haluaa sanansa kautta tuoda meille. Perheen elämä on paljolti jakamista, ja saman uskon jakaminen on jotain, mistä saa kyllä olla todella kiitollinen. Minulle on myös ollut aina hirvittävän iso kynnys puhua kenenkään kanssa mistään uskonasioista, mutta oma perhe on auttanut ylittämään sen kynnyksen yhä uudelleen. Toivoisin, että voisin omalta osaltani olla välittämässä lapsillemme mallia siitä, että usko kuuluu arkeen ja siitä voi jutella ihan kuin muistakin asioista. Usko ei ole vain ulkoa opittua pään tietoa tai sydämen yksityisomaisuutta, vaan se on ihan tavallisessa elämässä turvautumista Jeesuksen sovitustyöhön ja kulkemista Hänen vierellään kohti uutta ja vielä melko tuntematonta ikuisuutta.

Tämän joulun odottaminen on eronnut aikaisemmista vielä yhdellä tavalla, nimittäin joululaulujen suhteen. Tavallisesti olen käynyt ainakin yhdessä joululaulukonsertissa ja laulamassa kauneimpia joululauluja, ja olen soittanut sekä radiosta että hyvin kotikutoisesti pianolla ja nokkahuilulla omasta mielestäni kauneimpia joululauluja. Tänä vuonna kaikista näistä on jäänyt selvä vajaus. Blogini lukija Maria pyysi joulukuun alkupuolella linkkejä kauniisiin joululauluihin, ja lupailin ainakin listaa sellaisista. Kaikilla on varmasti oma makunsa joululaulujenkin suhteen, oma musiikkimakuni on pikku hiljaa kypsynyt klassisempaan suuntaan. Kauneimmissa joululauluissa musiikki ja sanat kuvaavat koskettavasti sitä, mitä Jeesus on meidän edestämme tehnyt kaikessa rakkaudessaan.

Pieni lista kauniita joululauluja a'la Outi:

Cantique de Noël / Minuit, chrétiens! / O Holy Night / O helga natt / Oi jouluyö (suomeksi todella kaunis esim. Johanna Rusasen levyllä Joulun valoa = Julens Ljus vuodelta 2001)

J. S. Bachin adventtimusiikki, joulukantaatit ja jouluoratorio

Veni, veni Emmanuel / O come, o come Emmanuel 

Away in a Manger (ehdottomasti lapsikuoron esittämänä)

O Little Town of Bethlehem

The First Noel

Hark! The Herald Angels Sing

Mary's Boy Child

God Rest Ye Merry Gentlemen

Joy to the World / Riemuita saa

O Divine Redeemer

What Child is This

It Came Upon a Midnight Clear

O Du fröhliche / Oi, sä riemuisa (alunperin sisilialainen laulu)   

Adeste Fideles / O Come All Ye Faithful / Juhlimaan tulkaa / Nyt riemuiten tänne

Gaudete

In Dulci Jubilo

Gloria in exelsis Deo / Angels We Have Heard on High

Il Est Né 

Es ist ein Ros' entsprungen

Himlen i min famn 

Jouluhymni (Rauhaa, vain rauhaa)

Tulemme, Jeesus, pienoises 

Mä kanssa paimenten (Kuusiston versio) 

 

Kaunis uusi ei-hengellinen joululaulu on Vesa Pentin säveltämä Metsän joulu.

Aivan joulun alla tutustuin myös itselleni aivan uuden, Chanticleer-lauluyhtyeen musiikkiin. Chanticleerin nettisivuilla on tilattavissa ja myös kuunneltavissa valtavasti todella upeaa joulumusiikkia. En valitettavasti enää löytänyt sieltä kokoamaani joululaululistaa, mutta sivustoon kannattaa ehdottomasti tutustua! http://www.chanticleer.org/index.php/

Yksi puhuttelevimpia joululauluja on ollut jo pitkään listan ensimmäinen Oi jouluyö, jota olen itsekin päässyt laulamaan nuorisokuorossa komeaäänisen miessolistin kanssa. Laulussa tiivistyy upeasti joulun koko sanoma, eikä päähenkilönä ole vain seimen lapsi, vaan maailman Vapahtaja. Alkuperäisiä ja englanninkielisiä sanoja pääsee lukemaan esimerkiksi täältä.

Jäädään juhlimaan Vapahtajamme syntymäjuhlaa Hänen armonsa ja rakkautensa ympäröiminä! Siunattua joulua ja valoa uuteen vuoteen 2013!

Toivoo Outi   

The Greatest Gift of All

 

There are many songs about the Christmas season

About the holiday with family and friends

and the presents we want to give to show how much we care

But the greatest gift of all is something you can have

It's the love of Christ that has been wrapped in the pages of Holy Scripture

and has been given to us for free

So, don't keep yourself waiting! Open it today!

There you have the Greatest Gift of all!

There are many songs about the Christmas season

About joy and gladness we wish will last

Still we know that everything in us is vanishing 

 

But the greatest gift of all is something that never fades away

It's the Son of God who paid the highest price for us

and wrapped us in His eternal love

There we have the Greatest Gift of all!

 It really is worth keeping and sharing and rejoicing! 

Joh 3: 16 "For God so loved the world that he gave his one and only Son, 

that whoever believes in him shall not perish but have eternal life."

Merry Christmas!

P.S. Thanks Pr. Brockwell for your help with this! I still made some changes, so I'm responsible for all the vocabulary and spelling mistakes found ; P

Lapsen suusta

Taas sai äiti kuulla totuuden lasten suusta.

Oltiin luettu edellisiltana poikien kanssa Mark. 10: 17-31. Seuraavana päivänä ruokapöydässä käytiin seuraavanlainen keskustelu, jossa Ä niin kuin äiti tuntui olevan aina askeleen poikia jäljessä: 

P1: Miten kirahvi pääsee neulansilmän läpi?
Ä: ?? !! No se on varmaan aika vaikeaa.
P1: Se luultavasti kävelee sen yli.
Ä: Ja vaikeaa se on kamelillekin, kun sillä on ne kyttyrätkin. Pääseeköhän se neulansilmän läpi?
P1: No ei. Sen on yhtä vaikeaa mennä siitä kuin rikkaan päästä taivaaseen.
Ä: !! Niin, eihän se siitä mahdu.
P2: Ei niin. Ja rikkaat ei pääse taivaaseen.
Ä: ?! No mitäs Jeesus tarkoitti sillä rikkaalla?
P2: Sellaista, jolla on paljon rahaa.
Ä: No sitäkin. Sellaista, joka luottaa rahaansa eikä Jumalaan. (yritystä selittää asiaa lasten kielellä) No voikos rikas mitenkään päästä taivaaseen?
P2: Jos se uskoo Jeesukseen.
Ä: !! Niin, jos se tuntee syntinsä ja uskoo, että Jeesus on antanut ne anteeksi.
P2 poistuu, P1 sanoo: Mä tunnen synnit ja uskon Jeesukseen.
Ä: !!! Se on tosi ihana asia. Jumala on antanut meille Raamatun sanan ja kasteen kautta uskon sydämeen ja kaikki synnit anteeksi, ja niin mekin päästään taivaaseen. -- No kukas meidät pelastaa, pelastetaanko me itse itsemme vai Ju--
P1: Jumala!

Vavahduttavaa kuulla tällaista uskontunnustusta nelivuotiaan suusta.  Ja miten yksinkertaisen selkeää on tuo lapsen usko. Sellaistahan sen pitäisi olla meillä kaikilla, ei filosofista viisastelua vaan sydämen varmaa luottamusta. "Totisesti minä sanon teille: Joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle." (Mark. 10: 15) Toisaalta: "Usko tulee kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta." (Room. 10: 17) Taas kerran äidille näytettiin, ettei Raamatun lukeminen lasten kanssa mene hukkaan, koska "Jumalan sana on elävä ja voimallinen." (Hebr. 4: 12) Sitä kertasin eilen myös Isosta katekismuksesta 3. käskyn selityksestä, johon pääsee kätevästi myös tästä.

Olemme rukoilleet poikien kanssa ennen Raamatun lukemista yleensä näillä sanoilla, jotka opin itse lapsena seurakuntamme kesäleirillä: "Rakas Jeesus, anna meille kuulevat korvat ja ymmärtävä sydän, että me kuullaan sinun sanaasi ja uskotaan, mitä siinä haluat kertoa meille." Aikuisenkin ylpeä sydän tarvitsee jatkuvaa muistutusta siitä, että emme ole mestareita, vaan Mestarin oppilaita. Häntä saamme opetuslasten lailla huutaa avuksi kaikessa hädässä, rukoilla, kiittää ja ylistää. Siunatkoon meitä hellästi rakastava Opettajamme sanansa ja antakoon sen synnyttää uskoa, toivoa ja rakkautta pienten ja isompienkin ihmisten sydämissä meillä ja muualla. Olehan siunattu sinäkin!

 

Pakkassäässä

"Kun maass´ on hanki ja järvet jäässä

ja silmä sammunut auringon,

kun pääsky pitkän on matkan päässä

ja metsä autio, lauluton,

käy lämmin henkäys talvisäässä,

kun joulu on, kun joulu on."

Täytyy tunnustaa, että en ole mikään perinteisten suomalaisten joululaulujen fani. Mieluiten kuuntelen vanhoja brittiläisiä, ranskalaisia ja amerikkalaisia joululauluja, joissa parhaimmillaan kohtaavat vangitseva tunnelma, kiinnostava melodia ja joulun iloista sanomaa korostavat vahvat sanat. Monista suomalaisista joululauluista ainakin jokin näistä puolista jää uupumaan.

Tänään mielessäni on kuitenkin soinut perinteistäkin perinteisempi Otto Kotilaisen ja Alpo Noposen joululaulu "Kun joulu on". Sen sanat ja vähän surumielinen tunnelma sopivat niin hyvin juuri tähän hetkeen. Pihan pakkassäiden lisäksi olen nimittäin viime viikkoina käynyt kovaa painia jääkylmän sydämeni kanssa. Olen ollut itsekäs ja toisille kateellinen. Olen saanut itsekin paljon hyvää mutta olen ollut kylmä kiittämään siitä. Suurimpina murheinani on ollut se, että olen ollut "viileä" Raamatun lukemista kohtaan ja kaiken lisäksi Raamattua lukiessani olen kohdannut ajatuksissani ihan jatkuvasti epäilyä. On ollut vaikea uskoa Raamatun todenmukaisuuteen ja toisaalta Jumalan ja Hänen vihansa ja rakkautensa todellisuuteen. Haluaisin olla varma niistä, mutta näenkin olevani hyvin heikko uskossa. Minun on ollut vaikea puolustautua näitä kiusaajan houkutuksia vastaan, kun olen ollut niin haluton luottamaan siihen, että Jumala kyllä on tarpeeksi voimakas pitämään minut uskossa ja pelastamaan minut silloinkin, kun tunnen itseni voimattomaksi uskomaan. Viime viikolla syntieni tunnustaminen pastorille ja saamani synninpäästö sekä sunnuntainen ehtoollinen antoivat levätä Vapahtajan armossa. Mutta ei paini siihen päättynyt.

Taas eilen illalla luin kylmän viileästi ja vähän nyrpeästi Luukkaan evankeliumin kuudetta lukua. Ei oikein huvittanut, mikään ei oikein kolahtanut, oli aika kalsea fiilis. Pyysin kyllä, että Jumala antaisi sanansa puhua minullekin. En voinut kuin ihmetellä, kun sekä Jeesuksen todella väkevät että todella lempeät sanat vain kimpoilivat kovaa mieltäni vasten. Jatkoin kylmissäni, sydän jäässä, lukemista, kunnes yksi kohta kalautti jään halki. "Hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille." (Luuk. 6: 35) Siinä tulivat suorat sanat. Tiesin olevani kiittämätön ja paha. Mutta Jumala on hyvä. Minulle kiittämättömällekin. Siinä samassa sydämeni jää suli kyyneliksi. Ymmärsin taas kerran, että minun ei tarvitse ensin muuttua hyväksi ja synnittömäksi, että kelpaisin pyhän Jumalan edessä. Jeesuksen takia kelpaan ihan tällaisenaan. Minä olen syntinen, mutta Jeesus oli ja on hyvä minun puolestani. Jos minun pitäisi ensin muuttaa itseni ja elämäni hyväksi ja synnittömäksi, ennen kuin Jumala rakastaisi minua, jos se olisi tippaakaan minusta kiinni, olisin teologituttuni sanoin suoraa päätä matkalla helvettiin. Minut on kuitenkin jo kastettu kolmiyhteisen Jumalan nimeen ja puettu Hänen pyhyyteensä rakkaudella, joka varmasti ulottuu peittämään kaiken minunkin pahuuteni. Jeesus on jo pelastanut minut, se on jo tehty, kaikki on jo valmiina (Joh. 19: 30, Luuk. 14: 17)!  "Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä. -- Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme. Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta." (Room. 5: 6, 8-9)

"Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen (vaikka minä en olekaan sen arvoinen!), että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan." (1 Tim. 1: 15) Ei ole epäilystäkään siitä, ettenkö olisi syntinen. Ihan yhtä varmaa on siis sekin, että Jeesus tuli pelastamaan myös minut, ja ihan kaikki meidät syntiset ihmiset, ja tekemään eläviksi meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme ja synteihimme (Ef. 2: 5). Siksi silloinkin, kun sydämeni on jääkylmä ja syntisyyteni tuntuu ylitsepääsemättömän suurelta, yli kaiken ulottuu lempeä ja lämmittävä Jumalan armo.  "Laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi." (Room. 5: 20)

"Siks mieli hellä on kristityllä,

kun joulu on, kun joulu on."

Rauhallista adventtiaikaa ja lepoa Jumalan lupauksissa,

toivoo Outi


P.S. Löysin huikean hyvän tekstin kaikille "painijoille" Lutherin Isosta katekismuksesta. Isä meidän -rukouksen 6. kohdan selityksen pääsee lukemaan vaikkapa täältä.

 

Kimallusta

Talvi tuli pohjolaan ja etelään, ja kaikki näyttää taas niin kauniilta kimaltavassa lumipeitossa. Voisikohan olla sopivampaa taustaa tähän päivään kuin puhtaanvalkoinen maisema? Toivon sinulle valoisaa uuden kirkkovuoden alkua ja ensimmäistä adventtisunnuntaita kera kauniin musiikin. Tulkoon joulu, tulkoon Joulun lapsi, O come Emmanuel!

O Come, O Come Emmanuel versio 1 

O Come, O Come Emmanuel versio 2 

O Come, O Come Emmanuel versio 3 (todella kaunis!)