Tarvitsen sinua

          
          Herrani ja Vapahtajani,
          tarvitsen sinua.

          Se, mikä on minulle mahdotonta,
          tee sinä se.

          Nosta minut,
          kanna minua,
          pelasta minut.

          Mihin syvyyksiin olenkaan vajonnut!
          Sinne sinä laskeudut rakkaudessasi.

          Miten kauas olenkaan mennyt!
          Sieltä sinä saavut etsimään minua.

          Miten hiljaista onkaan huutoni!
          Sitäkään ei sinun korvasi ole kuuro kuulemaan.
          Auta! Pelasta!

          Sinä et viivyttele, olet heti läsnä.
          Sinä et käännä anovalle selkääsi,
          et peitä katuvalta armollisia kasvojasi.
          Ne loistavat minullekin ikuisesti.
          Tässä olen. Älä pelkää.

Crossroads

     "Iankaikkisella 

     rakkaudella 

     minä olen sinua 

     rakastanut,  

     sen tähden 

     minä olen vetänyt 

     sinua puoleeni

     armosta."

"Katso, minä tuon heidät pohjoisesta maasta, kokoan heidät maan perimmäisiltä ääriltä. Heissä on sokeita ja rampoja ynnä raskaita ja synnyttäväisiä: suurena joukkona he palajavat tänne. Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu.

Kuulkaa Herran sana, te kansat, ilmoittakaa kaukaisissa merensaarissa ja sanokaa: Hän, joka Israelin hajoitti, on sen kokoava ja varjeleva sitä niinkuin paimen laumaansa. Sillä Herra on lunastanut Jaakobin ja vapahtanut hänet häntä väkevämmän kädestä. Ja he tulevat ja riemuitsevat Siionin kukkulalla, tulevat virtanaan Herran hyvyyden tykö, jyväin, viinin ja öljyn ääreen, karitsain ja karjan ääreen. Ja heidän sielunsa on oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, eivätkä he enää näänny. Silloin neitsyt iloitsee karkelossa ja nuorukaiset ja vanhukset yhdessä. Minä muutan heidän surunsa riemuksi, annan heille lohdutuksen ja ilon heidän murheensa jälkeen. Ja minä virvoitan pappien sielut lihavuuden ääressä, ja minun kansani ravitaan minun hyvyydelläni, sanoo Herra.

Sillä minä virvoitan väsyneen sielun, ja jokaisen nääntyvän sielun minä ravitsen. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä."

Jer. 31: 3, 8-14, 25, 34 


Tässä yksi niistä helmistä, joita olen viime aikoina saanut löytää Vanhan Testamentin puolelta. Minusta tämä kuvaa aivan upeasti niitä valtavia lahjoja, joita on taas tänään iltakirkossa ja ehtoollisella tarjolla. Aika ihmeellistä, eikö olekin!

Ja jos VT:n tekstit kiinnostavat enemmänkin, ovat esimerkiksi Hes. 36-37 ja 2. Aik. 14 ja siitä eteenpäin vavahduttavia. Niitä lukiessani ihmettelin, miten Sana voikaan sillä tavalla puhua, ja vielä minulle, jolla on VT:n sanoja mukaillen saastaiset huulet ja korvat ja sydän, ja samalla tehdä minutkin aivan puhtaaksi. Eipä siinä voinut muuta kuin vaieta elävän Sanan edessä. Hänen suojissaan!

Positiivista!

Olen aina pitänyt syksystä: sateesta, luonnon väreistä, uusien juttujen alkamisesta. Tänäkin vuonna syksy on jo näyttänyt valoisan puolensa. Monenlaista uutta on alkamassa. Moniin haastaviin asioihin saa painaa pisteen. Jumala on opettanut luottamaan siihen, että Hänen armonsa on ahdistuksiakin suurempaa. Katsopa vaikka tämän blogin tunnisteita: nyt se näkyy sielläkin!  : D

Kiitollisella mielellä uutta kohti! Siunausta sinunkin syksyysi!

Isä

         Isä kerran

         tarttui käteeni ja sanoi:

         "Tule kanssani, niin käytän sulle tien!

         Kierrä ihmetellen, tutkien, kierrä itään, etelään,

         niin saat nähdä, miten paljon rakastan."

         Nyt aivan uusin silmin katson tätä laajaa maailmaa,

         uusin silmin katson ohikulkijaa.

         Mihinkään niin kauas ei voi mennä, ettei sieltäkin

         Isän rakkaus voisi Kotiin kuljettaa!

  

         Isä kerran

         tarttui käteeni ja sanoi:

         "Joskus tuulee kovaa, ethän säikähdä.

         Nämä vaatteet yllesi kun puet, voi viima puhaltaa,

         eikä todellista pahaa aikaan saa."

         Ja Isä katsoi minuun niin kuin vain voi taivaallinen Isä

         lujasti ja lempeästi katsoa.

         Hän puki minut rakkaudellaan, eikä pettänyt,

         vastatuulessakin lämmin olla on.

         Isä kerran

         aivan hiljaa olikin,

         vaikka lähelleni Häntä kaipasin.

         Oli pelottavan pimeää, Isän luulin lähteneen

         luotani, vain itkin, huusin ikävää.

         Hän viimein vastasi ja sanoi: "Oma rakas lapseni,

         vierelläsi kuljen, vaikket näekään.

         Sanastani kuulet ääneni ja näet kasvoni,

         pidä siitä kiinni, niin et yksin jää."

         Yhä vielä

         Isä tarttuu käteeni,

         yhä vielä rohkaisee ja lohduttaa.

         Yhä vielä rakas Taivaan Isä jaksaa muistuttaa:

         "Tässä olen, älä pelkää, kulje vaan!"

 

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen." Joh. 3:16-18

"Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on, kuin Isä; eikä kukaan muu tunne, kuka Isä on, kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa."  Luuk. 10:22

"Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi -- " 1 Joh. 3:1

"Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi." 1 Joh. 4:14

"Sinä olet hänet nähnyt"

Raamatussa on lukemattoman monia ihan pieniä kohtia, jotka ovat puhutelleet minua todella voimakkaasti. "Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla." "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat." "Katso, uudeksi minä teen kaikki." "Minun Herrani ja minun Jumalani!"

Joskus käy niin, että luen pitkiäkin pätkiä nopeasti ja kylmän viileästi läpi. Siksi onkin ihan välttämätöntä aina nöyrtyä ja pyytää: "Puhu, Herra, palvelijasi kuulee. Anna minulle kuurolle kuulevat korvat ja minulle ymmärtämättömälle ymmärtävä sydän, että uskoisin sinun sanasi ja saisin ne lahjat, jotka varmasti haluat sanasi kautta lahjoittaa minullekin. Kiitos armostasi!"

Joskus koko teksti lämmittää sydäntä ja puhuttelee niin, ettei siitä voi valita "parhaita paloja", koska kaikki tekstissä tuntuu antavan niin paljon. Yksi tällainen Raamatun kohta on Johanneksen evankeliumin 9. luku. Siunatkoon Jumala sinuakin sen kautta!

1 Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut sokea.

2 Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?"

3 Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki.

4 Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.

5 Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus."

6 Tämän sanottuaan hän sylki maahan ja teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan hänen silmilleen

7 ja sanoi hänelle: "Mene ja peseydy Siiloan lammikossa" -se on käännettynä: lähetetty. -Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä.

8 Silloin naapurit ja ne, jotka ennen olivat nähneet hänet kerjääjänä, sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka istui ja kerjäsi?"

9 Toiset sanoivat: "Hän se on", toiset sanoivat: "Ei ole, vaan hän on hänen näköisensä". Hän itse sanoi: "Minä se olen".

10 Niin he sanoivat hänelle: "Miten sinun silmäsi ovat auenneet?"

11 Hän vastasi: "Se mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan ja voiteli minun silmäni ja sanoi minulle: 'Mene ja peseydy Siiloan lammikossa'; niin minä menin ja peseydyin ja sain näköni".

12 He sanoivat hänelle: "Missä hän on?" Hän vastasi: "En tiedä".

13 Niin he veivät hänet, joka ennen oli ollut sokea, fariseusten luo.

14 Ja se päivä, jona Jeesus teki tahtaan ja avasi hänen silmänsä, oli sapatti.

15 Niin myöskin fariseukset kysyivät häneltä, miten hän oli saanut näkönsä. Ja hän sanoi heille: "Hän siveli tahtaan minun silmilleni, ja minä peseydyin, ja nyt minä näen".

16 Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia". Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä senkaltaisia tunnustekoja?" Ja he olivat keskenänsä eri mieltä.

17 Niin he taas sanoivat sokealle: "Mitä sinä sanot hänestä, koskapa hän avasi sinun silmäsi?" Ja hän sanoi: "Hän on profeetta".

18 Mutta juutalaiset eivät uskoneet hänestä, että hän oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennenkuin kutsuivat sen näkönsä saaneen vanhemmat

19 ja kysyivät heiltä sanoen: "Onko tämä teidän poikanne, jonka sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän sitten nyt näkee?"

20 Hänen vanhempansa vastasivat ja sanoivat: "Me tiedämme, että tämä on meidän poikamme ja että hän on sokeana syntynyt;

21 mutta kuinka hän nyt näkee, emme tiedä; emme myöskään tiedä, kuka on avannut hänen silmänsä. Kysykää häneltä; hänellä on kyllin ikää, puhukoon itse puolestansa."

22 Näin hänen vanhempansa sanoivat, koska pelkäsivät juutalaisia. Sillä juutalaiset olivat jo sopineet keskenään, että se, joka tunnusti hänet Kristukseksi, oli erotettava synagoogasta.

23 Sentähden hänen vanhempansa sanoivat: "Hänellä on kyllin ikää, kysykää häneltä".

24 Niin he kutsuivat toistamiseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: "Anna kunnia Jumalalle; me tiedämme, että se mies on syntinen".

25 Hän vastasi: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä; sen vain tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen".

26 Niin he sanoivat hänelle: "Mitä hän sinulle teki? Miten hän avasi sinun silmäsi?"

27 Hän vastasi heille: "Johan minä teille sanoin, ettekä te kuulleet. Miksi taas tahdotte sitä kuulla? Tahdotteko tekin ruveta hänen opetuslapsiksensa?"

28 Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: "Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia.

29 Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle, mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä."

30 Mies vastasi ja sanoi heille: "Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä hän on, ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni.

31 Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on jumalaapelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.

32 Ei ole maailman alusta kuultu, että kukaan on avannut sokeana syntyneen silmät.

33 Jos hän ei olisi Jumalasta, ei hän voisi mitään tehdä."

34 He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt, ja sinä tahdot opettaa meitä!" Ja he ajoivat hänet ulos.

35 Ja Jeesus sai kuulla heidän ajaneen hänet ulos; ja hänet tavatessaan hän sanoi hänelle: "Uskotko sinä Jumalan Poikaan?"

36 Hän vastasi ja sanoi: "Herra, kuka hän on, että minä häneen uskoisin?"

37 Jeesus sanoi hänelle: "Sinä olet hänet nähnyt, ja hän on se, joka sinun kanssasi puhuu".

38 Niin hän sanoi: "Herra, minä uskon"; ja hän kumartaen rukoili häntä.

39 Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi".

40 Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?"

41 Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy". 

Hellin käsin

                                                    Minä olen heikko astia.

                                                    En jaksa kantaa painavia taakkoja.

                                                    Syntini, erehdykseni, 

                                                    tekemättä jättämiseni

                                                    ja tämän elämän murheet 

                                                    rikkovat minut.

                                                    Ota Sinä, Herra, minut käsiisi

                                                    kuin heikon astian.

                                                    Anna minun uskoa,

                                                    että Sinä kannat nekin taakat, 

                                                    joiden luulen olevan

                                                    vain minua painamassa.

                                                    Minutkin Sinä kannat

                                                    hellin käsin, särkemättä

                                                    ikuisuuteen asti. 

Oma maa mansikka, mustikka ja vadelma

Tässä vaiheessa kesää alkaa olla aika kerätä monenlaista satoa. Kasvimaamme on tosin ollut totaalisen hoidon puutteen takia rempallaan, mutta kovasti salaatit, sipulit ja porkkanatkin ovat silti kasvaneet kokoa siellä rikkaruohojen lomassa. Itse olen viettänyt enemmän aikaa mustikkamättäillä ja kerännyt jo monta monta "rohmullista" todellisia jättimarjoja. Yhtenä päivänä kädet jo mustikasta siniviiruisina kävelin syreenien vierestä mökkiä kohti. Hiekkalaatikon takana pusikossa pilkisti jotakin kovasti vadelmanpunaista. Heinikon seasta löysin yllättäen vielä ihanan maukkaita metsämansikoitakin. 

Siinä marjoja noukkiessani mietin, miten anteliaasti rakas taivaallinen Isämme jakaa lahjojaan. Ihan ilmaiseksi saamme poimia hyväntuoksuisia, hyvänmakuisia ja vielä todella terveellisiäkin vitamiinipommeja suoraan maasta. Kasvimaan eteen pitää tehdä kovastikin työtä, kuokkia, lannoittaa ja kitkeä, että sieltä saa kunnon sadon. Metsämarjojen eteen minun ei ole koko vuonna tarvinnut tehdä yhtään mitään - sen kun vain poimin!

Eikö Jumala ihan samalla tavalla anteliaasti jaa lahjojaan myös Raamatun sanassa ja armossaan! Sen kun vain poimitaan!

Kun pelottaa...

           Heittäkää kaikki murheenne
           Hänen päällensä,
           sillä Hän pitää teistä huolen!
           Luota vaan!
           Älkää mistään murehtiko,
           sillä Hän, joka teidät on lunastanut,
           on teistä kalliisti maksanut
           verellään,
           älä pelkää!
           
           Hän on tässä,
           vaikket Häntä nää.
           Hän on varmasti läsnä sanassaan,
           koska Hän on luvannut niin!
           Älä katso pelkoosi,
           vaan katso Kristukseen,
           katso, miten valtavasti
           Hän suakin rakastaa!
           Katso sanaan, katso lupauksiin:
           ”En sua koskaan unohda!
           Pelkkää hyvää tahdon sulle,
           älä pelkää!
           Iankaikkisella rakkaudella sua rakastan,
           enkä hylkää omiani milloinkaan!
           Silmänräpäykseksi sinulta
           kasvoni peitin vain,
           mutta ikuisesti kestää varma armoni!”

           Et ole yksin etkä voimaton,
           kun kanssasi on Hän,
           joka sanoo: ”Minä voitin maailman.”
           Älä pelkää,
           kerran saamme nähdä kasvot
           taivaallisen Kuninkaan,
           jonka rakkaus ei lopu milloinkaan! 

2. Moos. 20: 24: "-- Joka paikassa, mihin minä säädän nimeni muiston, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua."

3. Moos. 26: 44: "Mutta sittenkään, vaikka he ovat vihollistensa maassa, en minä heitä hylkää enkä viero heitä niin, että lopettaisin heidät ja rikkoisin liittoni heidän kanssansa; sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa."

5. Moos. 31: 8: "Ja Herra itse käy sinun edelläsi, hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua eikä hylkää sinua; älä pelkää äläkä arkaile."

1. Sam. 12: 22: "Suuren nimensä tähden Herra ei hylkää kansaansa, koska Herra on tahtonut tehdä teidät omaksi kansaksensa."

Jes. 54: 8: "Ylitsevuotavassa vihassani minä peitin sinulta kasvoni silmänräpäykseksi, mutta minä armahdan sinut iankaikkisella armolla, sanoo Herra, sinun lunastajasi."
 
Jer. 31: 3: "Kaukaa ilmestyy minulle Herra: "Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta."

Matt: 28: 20: "-- Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." 

Joh. 10: 27-28: "Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni."

Joh. 16:33: "Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman."

Room. 8: 38-39: "Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."

Ilm. 22: 21: "Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen."