Oma maa mansikka, mustikka ja vadelma

Tässä vaiheessa kesää alkaa olla aika kerätä monenlaista satoa. Kasvimaamme on tosin ollut totaalisen hoidon puutteen takia rempallaan, mutta kovasti salaatit, sipulit ja porkkanatkin ovat silti kasvaneet kokoa siellä rikkaruohojen lomassa. Itse olen viettänyt enemmän aikaa mustikkamättäillä ja kerännyt jo monta monta "rohmullista" todellisia jättimarjoja. Yhtenä päivänä kädet jo mustikasta siniviiruisina kävelin syreenien vierestä mökkiä kohti. Hiekkalaatikon takana pusikossa pilkisti jotakin kovasti vadelmanpunaista. Heinikon seasta löysin yllättäen vielä ihanan maukkaita metsämansikoitakin. 

Siinä marjoja noukkiessani mietin, miten anteliaasti rakas taivaallinen Isämme jakaa lahjojaan. Ihan ilmaiseksi saamme poimia hyväntuoksuisia, hyvänmakuisia ja vielä todella terveellisiäkin vitamiinipommeja suoraan maasta. Kasvimaan eteen pitää tehdä kovastikin työtä, kuokkia, lannoittaa ja kitkeä, että sieltä saa kunnon sadon. Metsämarjojen eteen minun ei ole koko vuonna tarvinnut tehdä yhtään mitään - sen kun vain poimin!

Eikö Jumala ihan samalla tavalla anteliaasti jaa lahjojaan myös Raamatun sanassa ja armossaan! Sen kun vain poimitaan!