JES

"Sinä päivänä sinä sanot: "Minä kiitän sinua, Herra, sillä sinä olit minuun vihastunut, mutta sinun vihasi asettui, ja sinä lohdutit minua. Katso, Jumala on minun pelastukseni; minä olen turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, hän tuli minulle pelastukseksi." Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä. Ja sinä päivänä te sanotte: "Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansain keskuudessa, tunnustakaa, että hänen nimensä on korkea. Veisatkaa ylistystä Herralle, sillä jaloja töitä hän on tehnyt; tulkoot ne tunnetuiksi kaikessa maassa. Huutakaa ja riemuitkaa, Siionin asukkaat, sillä suuri on teidän keskellänne Israelin Pyhä." (Jesajan kirjan 12. luku)

Eilisestä seurakuntiemme nuorten aikuisten tapaamisesta sai lähteä kevyt fiilis ja paljon kotiinviemisiä sydämessä. Onkohan aikaisemmin tullut ajateltua adventtiaikaa ja kirkkovuoden alkua myös itselle uutena alkuna? Menneet saa ihan oikeasti jättää taakse, kun Raamattu vakuuttaa: "Jos me tunnustamme syntimme, on hän (Jeesus) uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä." Eivätkä nämä sanat ole vain jotain tyhjää puhetta, jota meditoidessa voi rentoutua ahdistuksistaan ja unohtaa pahuutensa. Raamatun sanan kautta Jumala oikeasti itse vaikuttaa ja tekee sen, mitä sanoo! Tänään sainkin kuunnella jumalanpalveluksessa vähän uudenlaisin korvin: "Herra olkoon teidän kanssanne... Hän tulee tänäänkin luoksemme... Herramme Jeesuksen Kristuksen tosi ruumis ja veri sinun edestäsi annettu... syntiesi anteeksiantamiseksi... Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä..." Todellinen Jumala, todellisesti läsnä. Se, jos mikä, on ihmeellisen ihana asia!

Siunatkoon rakas Vapahtajamme sanansa kautta myös sinua!