Kovin usein ei nykyään tule telkkaria katseltua, mutta tänään jäin lounaan jälkeen seuraamaan brittiläisen Salainen miljonääri -ohjelman uusinta jaksoa (katsottavissa Yle Areenassa). Ohjelman ideana on lyhykäisyydessään viedä miljonääri muutamaksi päiväksi elämään tuntemattomana tavallisena kaverina vähäosaisten joukkoon ja samalla valitsemaan, keille lahjoittaa siivun omaisuudestaan.
Hyväntekeväisyysreality-ohjelmat on perinteisesti tehty niin, että ainakin jossakin vaiheessa parkkiintuneempikin katsoja varmasti kyynelehtii. Tässä jaksossa ihmisten kipeät kokemukset ja halu auttaa muita koskettavat kuitenkin katsojan lisäksi myös sympaattista salaista miljonääriä. Hän osaa jakaa omat tunteensa ja kokemuksensa kameran edessä niin avoimesti ja aidosti, että ainakin minä vakuutuin hänen "elämänsä oppitunnista".
Minulle yksi herättelevimmistä kohdista tässä miljonääriepisodissa oli kodittomien ruokalaa pyörittävän tomeran mutta herttaisen rouvan sanat salaiselle miljonäärille: "Aina ei avuksi tarvita rahaa, sekin auttaa, kun joku lahjoittaa ylimääräiset omenansa." Ei se ole miljoonista kiinni. Lisäksi taidan kristittynä olla itsekin yksi niistä "salaisista miljonääreistä", jotka voivat olla jakamassa ihmisille juuri sitä, mitä he oikeasti kaikkein eniten tarvitsevat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti